Kevät tulee - tule sinäkin kirjastolle ottamaan se vastaan!
Vallilan kulttuurihenkilöt 2017 ovat lastentarhanopettajat
Eeva-Liisa Hjelt ja Riikka Rauhala
Esikouluna koko kaupunki
Oletko tavannut Vallilan kulmilla tai ratikassa kadunvarsien kirjaimia bongailevan lapsiryhmään? Jos olet, niin tupsahdit keskelle päiväkoti Runon kuusivuotiaiden lukuvalmiuksien esiopetusta.
Viisitoista Runon lasta lähtee joka aamu jonnekin päin kaupunkia oppimaan, kokemaan, tapaamaan ihmisiä ja samalla harjoittelemaan erilaisia taitoja. Startti on ysin maissa aamulla ja takaisin tullaan puoliltapäivin syömään. Kaikki esiopetus aiheesta riippumatta annetaan muualla kuin päiväkodin tiloissa.
Runon mallin ovat kehittäneet lastentarhanopettajat Eeva-Liisa Hjelt ja Riikka Rauhala.
– Ajatus on, että esiopetuksen tavoitteet on sisällytetty erilaisiin oppimisympäristöihin ja kulttuuritarjontaan, Rauhala ja Hjelt sanovat.
Jos asian kertoo esimerkin ja yhden määränpään kautta, niin joka maanantaiaamu lapset menevät Kinaporin palvelukeskukseen laulamaan, leikkimään ja askartelemaan ikäihmisten kanssa. Tavoite on harjoitella muun muassa vuorovaikutusta, erilaisuuden kohtaamista, ja omaa kulttuuria vaikkapa perinnelaululeikkien kautta.
– Alkuun lapsia vähän ihmetytti, jos joku kysyi heidän nimiään uudestaan ja uudestaan. Eräs mummo on kutsunut lapset kerta toisensa jälkeen maatilalleen katsomaan hevosia ja lehmiä. Olemme keskustelleet siitä, että vanhemmilla ihmisillä saattaa olla muisti jo huono. Lapset ovat oppineet suhtautumaan ikäihmisiin ja iän mukanaan tuomiin asioihin hienosti ja kohteliaasti, sanoo Rauhala.
"Me oltiin kinaporissa ja tehtiin mummojen ja pappojen kans laululeikkejä ja kaikenlaista kivaa ja mukavaa. Tossa me silitellään toisia sulilla ja kuunnellaan "Kukko ja Kana saunassa." (Sitaatti päiväkodin Kaupunkihaltuun-blogista)
Idea vakuutti esimiehet ja vanhemmat
Hjeltillä ja Rauhalalla on esittää silmät avaava lista siitä, millainen oppimateriaalin runsaudensarvi kaupunkiympäristö, kanssaeläjät ja erilaiset taitajat ja taiteilijat voivat lapselle olla.
Mennään kuitenkin alkuun, viime vuoteen ja viime kevääseen.
– Runo on nimenomaan kaupunkipäiväkoti. Aloimme katsoa Helsingin kulttuuritarjontaa ja erilaisia ympäristöjä sillä silmällä, miten niitä voisi käyttää päivittäisessä esiopetuksessa, Hjelt ja Rauhala kertovat.
– Taustalla oli sekin, että varhaiskasvatuksen tilat ovat ahtaat ja samaan aikaan kaupunki on varsinkin päivisin täynnä tyhjiä tiloja.
- Toisaalta miksi meidän pitäisi olla yhden paikan loukussa? Lähtökohta ei ole se, mitä ei voi tehdä vaan se, mitä voi tehdä, sanoo Rauhala.
Kun idea oli yhteisillä lenkkipoluilla hioutunut toimintamalliksi, oli aika vakuuttaa esimiehet ja lasten vanhemmat. Ja kaikki vakuuttuivat.
- Päiväkodin johtaja Tiina Vuori ja Keskisen alueen aluepäällikkö Sirpa Juuri olivat avainasemassa siinä, että ideoista päästiin tekemiseen asti.
Verkosto kasaan sähköpostilla
Sopivat kumppanit löytyivät yllättävän helposti. Yksi houkutteleva sähköposti erilaisiin paikkoihin ja ihmisille ”leipomosta taiteilijaan”, ja verkoston rakennus oli käynnissä. Samalla selvisi, että moni viestin saaneista oli itsekin miettinyt, miten omaa verkostoaan saisi laajennettua. Viestien jälkeen Hjelt ja Rauhala tapasivat mahdolliset kumppanit. Tavoite oli, että lapset käyvät samassa kohteessa vähintään kolme kertaa, jotta tekemiseen tulee pitkäjänteisyyttä ja oppimiskokemus syvenee.
- Vastaanotto oli älyttömän hyvä ja avoin yhteistyölle. Lähtökohta on ollut alusta asti se, että raha ei vaihdu.
Tarkka suunnittelu ja jatkuvuus
Lasten päivissä on paljon menoa, vaihtelua ja uutta. Miten ihmeessä homma pysyy kasassa?
- Tarkalla suunnitellulla ja hyvin mietityillä toimintamalleilla, joilla on pärjättävä paikassa kuin paikassa. Toiminta suunnitellaan niin, että eri yhteistyökumppaneiden kanssa harjaannutettavista taidoista tulee jatkumo, sanovat Eeva-Liisa Hjelt ja Riikka Rauhala.
"Me harjoiteltiin tuulen leijumista."
(Sitaatti päiväkodin Kaupunkihaltuun-blogista)
(Sitaatti päiväkodin Kaupunkihaltuun-blogista)
Mennään taas esimerkin kautta. Toukokuun puolivälissä lapset esittävät yhdessä ammattilaisten kanssa Kalevalasta tarinan Maailman synty. Ensin he tutustuivat omien ohjaajiensa kanssa hahmoihin - jopa niin perusteellisesti, että jotkut vanhemmatkin kertovat saaneensa kotikertauskurssin kansalliseepoksesta. Myöhemmin eri ammattilaiset ovat antaneet oman panoksensa harjoitteluun. Esimerkiksi tanssija Sanna Kuusisto on ohjannut lasten itse keksimät liikkeet. Ammattilainen on mukana kerralla noin 45 minuuttia ja sitten treenit ja leikit jatkuvat omien ohjaajien kanssa. Ja seuraavassa vaiheessa joku toinen ammattilainen jatkaa tästä omalla osaamisellaan.
– Lapset tottuvat erilaisiin tapoihin ohjata ja oppivat kunnioittamaan niitä. Jatkumo on lapselle myös mahdollisuus edetä taidoissa ja sitoutua esitykseen, sanoo Rauhala.
– Lapset tottuvat erilaisiin tapoihin ohjata ja oppivat kunnioittamaan niitä. Jatkumo on lapselle myös mahdollisuus edetä taidoissa ja sitoutua esitykseen, sanoo Rauhala.
Kaikki ammattilaisten antama ohjaus ja erilaiset tilat ovat olleet runolaisille ilmaisia. Tällä hetkellä ryhmällä on avain Performancesirkuken tiloihin, jossa he harjoittelevat Maailman synty -esitystä joka tiistai. Takana vasemmalla Eeva-Liisa Hjelt ja oikealla Riikka Rauhala.
Kaupunki turvallisesti haltuun
Runolaiset eivät lähteneet reissuilleen kylmiltään. Ensin harjoiteltiin liikkumaan ryhmässä päiväkodin lähikaduilla, opeteltiin liikennemerkkejä ja julkista liikennettä. Ennen matkaa reitit ja se, millä liikutaan, käydään edelleen läpi linjojen numeroita myöten. Kaupungilla harjaantuu myös vastuunkanto, kun ensimmäinen lapsipari ohjaa muita vaikkapa risteyksissä.
- Se, että me ollaan porukka ja toimitaan yhdessä sen mukaisesti, on vaatinut tietysti opettelua ja rajoja. Luottamuksen luominen lapsiin ja ryhmäyttäminen on siksi erityisen vahvasti esillä, kertovat Hjelt ja Rauhala.
Heidän mukaansa taideprojektit ja kaupungin haltuunotto näkyy ja kuuluu lasten arjessa.
- Lapset ovat rohkaistuneet valtavasti itseilmaisussa ja ympäristön havainnoinnissa.
Havainnoikaapa tekin lukijat ympäristöä ja olkaa tarkkoina. Kun seuraavan kerran tapaatte runolaiset, saatatte kuulla vaikka pätkän Kalevalaa maamme 100-vuotisjuhlan hengessä.
***********
Kulttuurihenkilöt 2017:
Eeva-Liisa Hjelt 30, lastentarhanopettaja ja kasvatustieteen kandidaatti Jyväskylän yliopistosta. Kotoisin Muhokselta.
Riikka Rauhala 31, sosionomi/lto Ouluseudun ammattikorkeakoulu, musiikin erikoistumisopinnot Metropolia, Orff-musiikkipedagoginen koulutusohjelma, musiikkiterapian perusopinnot. Kotoisin Rovaniemi-Kittilä -suunnasta.
Eskariryhmän yhteistyökumppanit:
Performancesirkus: harjoiteltu sirkus- ja tanssiteatteriesityksiä näyttelijä Vesa-Petteri Asikaisen ja tanssija Sanna Kuusiston kanssa. Vallilan kirjasto: mm. kynätehtäviä ja askarteluja viikoittain. Meidokan: muksujudoa monta kertaa. Balanssistudio: Blue & White ry tanssinopetusta Niina Antikaisen johdolla. Liikennekaupungissa liikennekasvatusta. Improvisaatioteatteri: työpajoja Teijo Elorannan opeissa. Circus Helsinki: temppuilua Mikko Rinnevuoren opastuksella. Helsingin Poliisi: Lasse Pöysyn liikunnallinen liikennekasvatus. Lisäksi käyntikohteita Korkeasaari, Kiasma, Annantalo, EasyFit Kalasatama.
Väki viihtyi Vallila versoo -tapahtumassa
Vallilan kirjaston ystävien kevättapahtuman yli kaksi tuntia kestäneen ohjelman aikana väki vaihtui katsomossa, mutta jokaisella ohjelmalla oli kiinnostunut ja keskittynyt yleisönsä. Sekä muraali-esitystä että Oula Silvennoisen kiinnostavaa haastattelua yleisökysymyksineen kommentoitiin jälkeenpäin, että olisi noita kuullut pitenpäänkin!
Vallilan kirjaston ystävien puheenjohtaja Outi Hurme julkisti ja palkitsi Vuoden 2017 Vallilan kulttuurihenkilöt, jotka ovat lastentarhan-opettajat Eeva-Liisa Hjelt ja Riikka Rauhala päiväkoti Runosta.
- Fasisimin maailmankuva rakentuu sille, että on aina joku vihollinen, eikä siihen maailmankuvaan mahdu sovittelu, sanoi Oula Silvennoinen. Haastattelijana toimittaja Pekka Hurme.
Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Sari Hedman kertoi, millaista yhteistyötä Kinapori ja palkittujen Eeva-Liisa Hjeltin ja Riikka Rauhalan ohjaama eskariryhmä tekevät.
- Fasisimin maailmankuva rakentuu sille, että on aina joku vihollinen, eikä siihen maailmankuvaan mahdu sovittelu, sanoi Oula Silvennoinen. Haastattelijana toimittaja Pekka Hurme.
Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Sari Hedman kertoi, millaista yhteistyötä Kinapori ja palkittujen Eeva-Liisa Hjeltin ja Riikka Rauhalan ohjaama eskariryhmä tekevät.
Vallilan kuuluisin muraali lienee tässä kuvassa esittelyssä oleva Guido Van Heltenin Päijänteentie alussa oleva upea teos. Vallilassa on kolme muutakin muraalia, yksi aivan kirjaston kupeessa osoitteessa Inarintie 1.
Sysmänkujaa elävöittää Helsingin ensikodin 80-vuotismuraali ja neljäs katutaideteos on osoitteesta Suvialahdenkatu 9. Vallilan kirjastosta löytyy Katutaideyhdistys Päävärien tekemä esite edellämainituista töistä.
Vallila versoo -tapahtumassa muraalit esitteli kirjaston ystävien hallituksen jäsen Piitu Parmanne, joka myös haastatteli taloyhtiön edustajia muun muassa siitä, miten muraaliin päädyttiin ja miten se vaikuttaa taloyhtiön huoltokustannuksiin. Vastaamassa vasemmalta Otto Burman, Maria Sundman-Juselius ja Olavi Salminen.
Sysmänkujaa elävöittää Helsingin ensikodin 80-vuotismuraali ja neljäs katutaideteos on osoitteesta Suvialahdenkatu 9. Vallilan kirjastosta löytyy Katutaideyhdistys Päävärien tekemä esite edellämainituista töistä.
Vallila versoo -tapahtumassa muraalit esitteli kirjaston ystävien hallituksen jäsen Piitu Parmanne, joka myös haastatteli taloyhtiön edustajia muun muassa siitä, miten muraaliin päädyttiin ja miten se vaikuttaa taloyhtiön huoltokustannuksiin. Vastaamassa vasemmalta Otto Burman, Maria Sundman-Juselius ja Olavi Salminen.
Entiset työtoverit ja kulttuurihenkilöt tapasivat. Lastenhoitaja Riitta Kainulainen valittiin kulttuurihenkilöksi vuonna 2013, Riikka Rauhala on toinen tämän vuoden palkituista.
Ilta päättyi Cafe Barockin Lassi Karin ja Olli Hyyrysen esittämään barokkimusiikkiin.
Kulttuuri-ilta kirjastolla
Kulttuurihenkilö, muraalit ja kirjailijavieras
Vallilan kirjaston ystävien järjestämä Vallila versoo -tapahtuma tulee yhtä varmasti kuin kevään iloiset airueet leskenlehdet puskevat läpi pölyisimmänkin tienpenkan.
Ilta alkaa kello 18.30 kulttuurihenkilön julkistamisella ja esittelyllä.
Onnittelujen päälle juomme pullakahvit ja mehua. Sen jälkeen pidetään kaikille avoin Vallilan kirjaston ystävät ry:n kevätkokous.
Kaupunginosamme näkyi viime talvena pariinkin otteeseen julkisuudessa. Tuorein noteeraus on, kun englantilainen The Guardian julkaisi suomalaisvalokuvaajan kaupunkinäkymän ihan kotikulmiltamme. Valtakunnan uutisiin asti pääsi komea Päijänteentien muraali. Katutaideyhdistys Päävärit tuo Vallila versoo -illan vieraille nähtäväksi seinämaalauksista kertovan valokuvanäyttelyn ja näyttelyyn tutustutaan tilaisuudessa opastetusti.
Kirjailijavieraana on vallilalainen historioitsija Oula Silvennoinen, joka on kirjoittanut teoksen Suomalaiset fasistit yhdessä Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen kanssa (2016).
Ilta päättyy espanjalaiseen barokkimusiikkiin, jota soittavat kello 20.00 alkaen Lassi Kari (violone) ja Olli Hyyrynen (barokkikitara ja luuttu) Cafe Barockista.
Tähän kivaan iltaan et tarvitse kukkaroa mukaan, sillä tapahtuma tarjoiluineen on maksuton.
Ilta alkaa kello 18.30 kulttuurihenkilön julkistamisella ja esittelyllä.
Onnittelujen päälle juomme pullakahvit ja mehua. Sen jälkeen pidetään kaikille avoin Vallilan kirjaston ystävät ry:n kevätkokous.
Kaupunginosamme näkyi viime talvena pariinkin otteeseen julkisuudessa. Tuorein noteeraus on, kun englantilainen The Guardian julkaisi suomalaisvalokuvaajan kaupunkinäkymän ihan kotikulmiltamme. Valtakunnan uutisiin asti pääsi komea Päijänteentien muraali. Katutaideyhdistys Päävärit tuo Vallila versoo -illan vieraille nähtäväksi seinämaalauksista kertovan valokuvanäyttelyn ja näyttelyyn tutustutaan tilaisuudessa opastetusti.
Kirjailijavieraana on vallilalainen historioitsija Oula Silvennoinen, joka on kirjoittanut teoksen Suomalaiset fasistit yhdessä Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen kanssa (2016).
Ilta päättyy espanjalaiseen barokkimusiikkiin, jota soittavat kello 20.00 alkaen Lassi Kari (violone) ja Olli Hyyrynen (barokkikitara ja luuttu) Cafe Barockista.
Tähän kivaan iltaan et tarvitse kukkaroa mukaan, sillä tapahtuma tarjoiluineen on maksuton.
Vallila versoo esittelee vuoden 2017 kulttuurihenkilön
Voittaja rakentaa tulevaisuuden Vallilaa
Vuoden 2017 Vallilan kulttuurihenkilö on valittu. Kuka ja miksi kyseistä titteliä jatkossa kantaa, kerrotaan Vallilan kirjastossa Vallila versoo -tapahtumassa huhtikuun 20. päivänä. Nyt seitsemättä kertaa tehdyn valinnan taustalla on Vallilan kirjaston ystävät. Ajatuksena on kiittää ja nostaa esiin tekijöitä, jotka omalla tavallaan lisäävät alueen viihtyisyyttä, moni-ilmeisyyttä ja houkuttelevuutta – rakentavat vallilalaisuutta. Ehdokkaat vuoden kulttuurihenkilöksi saadaan aina vallilalaisilta itseltään.
Aiempina vuosina kirjaston ystävien hallitus on valinnut palkittavan saatujen ehdotusten pohjalta. Tänä vuonna valinnan teki raati, jossa oli mukana myös muita alueen toimijoita. Vielä ei ole aika kertoa yksityiskohtia tämänvuotisesta henkilöstä ja siitä, miksi kiitos kuuluu juuri siihen osoitteeseen. Sen sijaan nyt on aika kysyä raadin jäseniltä, miksi he valintaansa päätyivät.
Aiempina vuosina kirjaston ystävien hallitus on valinnut palkittavan saatujen ehdotusten pohjalta. Tänä vuonna valinnan teki raati, jossa oli mukana myös muita alueen toimijoita. Vielä ei ole aika kertoa yksityiskohtia tämänvuotisesta henkilöstä ja siitä, miksi kiitos kuuluu juuri siihen osoitteeseen. Sen sijaan nyt on aika kysyä raadin jäseniltä, miksi he valintaansa päätyivät.
- Mitä valinnassasi painoi?
- Miksi Vallila tarvitsee vuosittaisen kulttuurihenkilön?
Kaikki, mikä sitoo ihmisiä Vallilaan on hyväksi, kiteyttää Antti Elomaa kulttuurihenkilön merkityksen.
|
Antti Elomaa, Vallilan kirjasto 1. Olen seurannut palkittavan työtä läheltä viime kuukaudet. Tekemisen innovatiivinen ote on aivan omasta maailmastaan. Se koskettaa laajasti Vallilan ja Hermannin kasvavaa asukaskuntaa. 2. Kaikki mikä vahvistaa alueen identiteettiä ja sitoo ihmisiä pitkäaikaiseen, aktiiviseen asukkuuteen on hyvästä. Vallila muuttuu läpikulkukaupunginosasta pysyväksi kodiksi. |
Pin-koodilla kirjastoon
Olisiko kätevää, jos voisit piipahtaa kirjastossa muulloinkin, kun varsinaisina aukioloaikoina? Lukisit aamulla lehden, palauttaisit iltamyöhään kirjasi automaattiin tai työskentelisit kukonlaulusta pitkään iltaan?
- Kirjaston omatoimista käyttöä testataan siksi, että halukkaat voisivat hyötyä tiloista ja tarjonnasta entistä joustavammin. Toisaalta kirjasto on nyt ja varmasti jatkossakin tärkeä paikka ja mahdollisuus tavata toisia ihmisiä, sanoo kirjastonjohtaja Harri Sahavirta.
Suomenlinnassa ja joillakin muillakin, yleensä melko pienillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea kirjastoissa voi käydä silloinkin, kun ne eivät ole virallisesti auki. Noille kirjastoille on yhteistä lyhyt aukioloaika, eivätkä ne ole välttämättä joka päivä auki ollenkaan. Omatoimikäyttö esimerkiksi lainaus- ja palautusautomaatteineen on varsinkin silloin iso parannus kirjaston palveluihin.
Vilkkaan asuinalueen ja tiheän joukkoliikenteen keskellä sijaitseva Vallilan kirjasto otti ensiaskeleet kohti mahdollista omatoimikäyttöä helmikuussa. Vapaaehtoisten ryhmä testasi kaksi viikkoa sitä, kuinka ovitekniikka ja sen käyttöohjeistus toimii. Pulmatilanteiden varalta paikalla oli myös kirjastovirkailija.
Kirjastonjohtaja Harri Sahavirta korostaa, että Vallilassa kyse oli nyt nimenomaan sisäänpääsyn testauksesta. Ennen kuin Vallilassa edetään mahdolliseen omatoimikäyttöön, on lukituksen lisäksi ratkaistava monia teknisiä ja muitakin kysymyksiä.
Vallilan kirjasto palvelee Hermannin ja Vallilan lisäksi myös voimakkaasti rakentuvan Kalasataman asukkaita, ja kirjaston kokeilu on osa Kalasataman Joustotilat-hanketta. Sen keskeinen ajatus on, että erilaisia tiloja avataan nykyistä ketterämmin ja enemmän asukkaiden käyttöön esimerkiksi kokoontumisiin tai lyhyitä työhetkiä varten.
Vallilan kokeilun aikana testaajat pääsivät etukäteen varaamilleen työpisteille tunti ennen kirjaston avautumista. He saivat varauksen mukana käyntikohtaisen pin-koodin, jolla ovi aukesi. Esimerkiksi Suomenlinnassa saarella asuvat ja työskentelevät ihmiset pääsevät kirjastoon sisälle HSL:n sirukortilla ja omalla pin-koodillaan. Ennen tätä jokainen kuitenkin tekee asiasta kirjallisen sopimuksen kirjaston kanssa. Vahingontekoja tai muuta harmia ei Suomenlinnassa ole ollut.
- Myös Vallilassa voisi olla käytössä pin-koodi, joka toimii pitempään kuin vain yhden sisäänpääsyn ajan, Harri Sahavirta sanoo.
Testiryhmään tuli Sahavirran mukaan ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneet työtiloista ja joilla ei esimerkiksi ole omaa työhuonetta. Kirjastossa on huomattu, että työpisteille ja ryhmätyötiloille näyttäisi olevan tarvetta etenkin viikonloppuna ja iltaisin kirjaston sulkemisen jälkeen.
Omatoimikäytön ajatus on lisätä käyttöaikoja ja -tapoja myös niille, jotka eivät pääse paikalle silloin, kun kirjastossa on virkailijoita paikalla tai jotka haluavat työskennellä rauhassa.
- Toisaalta on hyvä muistaa, että kirjasto on monille se paikka ja hetki päivästä, kun hän lähtee ulos kotoaan. Kirjastossa käyminen voi olla joillekin päivän paras mahdollisuus tavata toisia ihmisiä, Harri Sahavirta sanoo.
Kokeilu jatkuu, mutta aikataulusta ei ole toistaiseksi sovittu. Sahavirta arvelee, että seuraava vaihe voisi olla juuri viikonloppu- ja iltakäytön kokeilu. Selvitettävää riittää. Sekin, miten omatoimikäytön aikana valot syttyvät ja sammuvat.
Vilkkaan asuinalueen ja tiheän joukkoliikenteen keskellä sijaitseva Vallilan kirjasto otti ensiaskeleet kohti mahdollista omatoimikäyttöä helmikuussa. Vapaaehtoisten ryhmä testasi kaksi viikkoa sitä, kuinka ovitekniikka ja sen käyttöohjeistus toimii. Pulmatilanteiden varalta paikalla oli myös kirjastovirkailija.
Kirjastonjohtaja Harri Sahavirta korostaa, että Vallilassa kyse oli nyt nimenomaan sisäänpääsyn testauksesta. Ennen kuin Vallilassa edetään mahdolliseen omatoimikäyttöön, on lukituksen lisäksi ratkaistava monia teknisiä ja muitakin kysymyksiä.
Vallilan kirjasto palvelee Hermannin ja Vallilan lisäksi myös voimakkaasti rakentuvan Kalasataman asukkaita, ja kirjaston kokeilu on osa Kalasataman Joustotilat-hanketta. Sen keskeinen ajatus on, että erilaisia tiloja avataan nykyistä ketterämmin ja enemmän asukkaiden käyttöön esimerkiksi kokoontumisiin tai lyhyitä työhetkiä varten.
Vallilan kokeilun aikana testaajat pääsivät etukäteen varaamilleen työpisteille tunti ennen kirjaston avautumista. He saivat varauksen mukana käyntikohtaisen pin-koodin, jolla ovi aukesi. Esimerkiksi Suomenlinnassa saarella asuvat ja työskentelevät ihmiset pääsevät kirjastoon sisälle HSL:n sirukortilla ja omalla pin-koodillaan. Ennen tätä jokainen kuitenkin tekee asiasta kirjallisen sopimuksen kirjaston kanssa. Vahingontekoja tai muuta harmia ei Suomenlinnassa ole ollut.
- Myös Vallilassa voisi olla käytössä pin-koodi, joka toimii pitempään kuin vain yhden sisäänpääsyn ajan, Harri Sahavirta sanoo.
Testiryhmään tuli Sahavirran mukaan ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneet työtiloista ja joilla ei esimerkiksi ole omaa työhuonetta. Kirjastossa on huomattu, että työpisteille ja ryhmätyötiloille näyttäisi olevan tarvetta etenkin viikonloppuna ja iltaisin kirjaston sulkemisen jälkeen.
Omatoimikäytön ajatus on lisätä käyttöaikoja ja -tapoja myös niille, jotka eivät pääse paikalle silloin, kun kirjastossa on virkailijoita paikalla tai jotka haluavat työskennellä rauhassa.
- Toisaalta on hyvä muistaa, että kirjasto on monille se paikka ja hetki päivästä, kun hän lähtee ulos kotoaan. Kirjastossa käyminen voi olla joillekin päivän paras mahdollisuus tavata toisia ihmisiä, Harri Sahavirta sanoo.
Kokeilu jatkuu, mutta aikataulusta ei ole toistaiseksi sovittu. Sahavirta arvelee, että seuraava vaihe voisi olla juuri viikonloppu- ja iltakäytön kokeilu. Selvitettävää riittää. Sekin, miten omatoimikäytön aikana valot syttyvät ja sammuvat.
Kirjaston ystävien vuosi 2016
Tapahtumia ja tekemistä
lapsille ja perheille
- Vallilan kirjaston ystävien vuoden 2016 toiminnan runko olivat perhetapahtumat
Vallila versoo ja Vallila vieköön! - Lastentapahtumia järjestettiin vuoden aikana kolme. Taiteiden yönä (25.8.2016) lapsille oli tarjolla mm. elokuva ja klovniesitys. Lokakuun 29. vietettiin Lasten Päivää Vallila vieköön -tapahtumassa ja lapset pääsivät halutessaan tekemään oman keppihevosensa, joista muutama esimerkki yläpuolella. Tapahtuman tarjoilusta huolehti Päiväkoti Runon vanhempaintoimikunta. Linnoitustonttu vieraili kirjastossa 22. joulukuuta. Hän oli kutsunut päiväkotien lapsiryhmiä laulamaan ja tekemään jouluaskarteluja kirjastoon.
Mukavista tapahtumista jäi tunnelma, että perheet, lapset, äidit ja isät löysivät entistä paremmin kirjaston tarjoamat mahdollisuudet.
- Kevään Vallila versoo -tapahtuma järjestettiin 20. huhtikuuta Vallilan kulttuurihenkilön valinnan ympärille. Alueen asukkailta tulleen esityksen pohjalta palkittiin Vallilan Pop up -kahvila ja sen monen alueella järjestetyn tapahtuman takana olevat Karoliina Heiskanen ja Juhani Helin.
- Aamukahvia ja kirjoja! Vallilan kirjaston ystävien hallituksen väki tervehti työmatkalaisia Taiteiden yön aamuna jo perinteiseen tapaan jakamalla kirjaston pysäkeillä aamukahvia ja matkalukemista työmatkalaisille.
- Vallilan kirjaston ystävien toiminnan vuoden 2017 teema Suomi 100. Vallilan vuosikymmenet käynnistettiin ennakolta 1. marraskuuta, kun tohtori Mikko-Olavi Seppälä kertoi tuoreen kirjansa Suruton kaupunki – 1920-luvun iloinen Helsinki
pohjalta siitä, millainen Helsinki oli tuolloin. Samalla pidettiin yhdistyksen syyskokous.
Vallila versoo 2016
Kivaa ohjelmaa, rentoa yhdessäoloa
Kuva-artesaaniopiskelijat Lotta Serpilä ja Roni Kuulasvuo esittelivät kirjastossa Muistoista tarinoiksi, tarinoista kuviksi -yhteisöprojektia. Projektin aikana ihmiset pääsevät ensin kertomaan muistojaan Vallilasta ja seuraavaksi Roni kuvittaa nuo muistot.
Mutta mitä se yhteisötaide oikein on?
Näin asiaa valaisi Roni: "Lähtökohta on, että taiteilija tai taiteilijat menevät yhteisöön ja vuorovaikutuksessa yhteisön ihmisten kanssa syntyy jonkinlainen taiteellinen kokonaisuus. Vallilassa tekijät kuuntelevat yhteistön muistoja ja tarinoita Vallilasta ja kuvittajat ne. Taitelijat ohjastavat yhteisöä, mutta taideteoksen pääoma tulee yhteisöstä."
Muistosi voit tiputtaa esimerkiksi kirjastossa olevaan tarinalaatikkoon tai lähettää [email protected]. Nyt muistelemaan, vaikka nimettömänä! Saatat nähdä siis muistosi kuvitettuna!
Mutta mitä se yhteisötaide oikein on?
Näin asiaa valaisi Roni: "Lähtökohta on, että taiteilija tai taiteilijat menevät yhteisöön ja vuorovaikutuksessa yhteisön ihmisten kanssa syntyy jonkinlainen taiteellinen kokonaisuus. Vallilassa tekijät kuuntelevat yhteistön muistoja ja tarinoita Vallilasta ja kuvittajat ne. Taitelijat ohjastavat yhteisöä, mutta taideteoksen pääoma tulee yhteisöstä."
Muistosi voit tiputtaa esimerkiksi kirjastossa olevaan tarinalaatikkoon tai lähettää [email protected]. Nyt muistelemaan, vaikka nimettömänä! Saatat nähdä siis muistosi kuvitettuna!
Tätä kannattaa kokeilla!
Kuva-artesaaniopiskelijat Lari Lindqvist ja Matias Keski-Kuha pitivät runopajaa Vallila versoo -illan ajan. Kirjaston poistokirjojen sivuilta pääsi valitsemaan omia sanojaan, kirjoittamaan oman "roskarunonsa." Ja "roskahan" tulee materiaalista, ei sisällöstä! Materiaaliksi käy vaikka Kallio-lehti, Vallila-Hermanni seuran lehti, Hesari tai kaupan mainos.
Oletko kokeillut tätä tekniikkaa? Jos et, niin kokeile ihmeessä! Yksin tai vaikka porukalla. Teksti nimittäin lähtee viemään ihan omia polkujaan, sanat tarttuvat toisiinsa ja hupsista vaan, olet yllättänyt itsesikin!
Pisteenä iin päälle Lari ja Matias liimasivat runot kauniisiin taustoihin.
Oletko kokeillut tätä tekniikkaa? Jos et, niin kokeile ihmeessä! Yksin tai vaikka porukalla. Teksti nimittäin lähtee viemään ihan omia polkujaan, sanat tarttuvat toisiinsa ja hupsista vaan, olet yllättänyt itsesikin!
Pisteenä iin päälle Lari ja Matias liimasivat runot kauniisiin taustoihin.
Tässä yksi näyte:
istuu
vieressään vanha ystävä,
hiljaa, äänettömästi koskettaessa.
häntä melkein häiritsi, ettei hän voinut sulautua heihin, niinkuin olisi tahtonut,
Mitä hyviä, herttaisia ja suvaitsevaisia ja sydämellisiä ihmisiä he olivat
tekijä: tuntematon roskarunoilija
Kirjallisuussitaatteja ja huilumusiikkia
Teatteritaiteen tohtori, vuoden 2012 Vallilan kulttuurihenkilö Soile Rusanen luki kauniita, hauskoja ja vähän kirpaiseviakin otteita kirjoista, joissa eri-ikäisten ihmisten elämän näyttämönä tavalla tai toisella on Vallila. Kun taitava ja eläytyvä esiintyjä lukee tekstejä ääneen, on kuunteleminen nautinnollista!
Vallila versoo -tapahtuman päätti kevätillan jo hitusen hämärtäessä huilisti Sini Vahervuo.
Vallila versoo -tapahtuman päätti kevätillan jo hitusen hämärtäessä huilisti Sini Vahervuo.
Vuoden 2016 kulttuurihenkilöt
Karoliinalla ja Jussilla on
mutkaton yhdessätekeminen hanskassa
Vuoden 2016 Vallilan kulttuurihenkilöt ovat Vallilantiellä Pop up Kesäkahvilaa pyörittävät Karoliina Heiskanen ja Juhani Helin. Kulttuuria ja kohtaamispaikan tarjoavan kahvilan lisäksi pariskunta on ideoinut ja toteuttanut asuinalueellaan Puu-Vallilassa järjestettyjä katutapahtumia. Vuonna 2015 tapahtumiin osallistui noin 10 000 ihmistä. Toiminta perustuu pariskunnan omaan ja muuhun mahdolliseen vapaaehtoistyöhön ja on yleisölle ilmaista.
Kuluvan kevään aikana Heiskanen ja Helin tarttuivat polttavan ajankohtaiseen asiaan ja panivat pystyyn Cafe Asylumin. Kerran kuussa auki oleva kahvila on kohtauspaikka Sturenkadun vastaanottokeskuksessa asuville turvapaikanhakijoille ja alueen asukkaille. Tutustumisen ja yhdessäolon lisäksi tarjolla on ollut turvapaikanhakijoiden tekemää ruokaa.
Tämänvuotisten kulttuurihenkilöiden valintaan vaikutti se, että kaksikon kaikessa tekemisessä keskeistä on mutkaton ihmisten lähellä ja kanssa toimiminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen.
Vallilan kulttuurihenkilön valitsee vuosittain Vallilan kirjaston ystävät ry.
Pop up -kahvilassa ja kaduilla tapahtunutta:
Tulossa esimerkiksi:
Kuluvan kevään aikana Heiskanen ja Helin tarttuivat polttavan ajankohtaiseen asiaan ja panivat pystyyn Cafe Asylumin. Kerran kuussa auki oleva kahvila on kohtauspaikka Sturenkadun vastaanottokeskuksessa asuville turvapaikanhakijoille ja alueen asukkaille. Tutustumisen ja yhdessäolon lisäksi tarjolla on ollut turvapaikanhakijoiden tekemää ruokaa.
Tämänvuotisten kulttuurihenkilöiden valintaan vaikutti se, että kaksikon kaikessa tekemisessä keskeistä on mutkaton ihmisten lähellä ja kanssa toimiminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen.
Vallilan kulttuurihenkilön valitsee vuosittain Vallilan kirjaston ystävät ry.
Pop up -kahvilassa ja kaduilla tapahtunutta:
- Pop up Kesäkahvila avautui toukokuussa 2013, kesän aikana ohjelmassa oli musiikkia ja taidenäyttely.
- Ensimmäiset Puu-Vallilan katubileet ilakoitiin syksyllä 2013.
- Kahvilan toisen aukiolokesän 2014 teema oli klassinen musiikki ja kahvilassa soivat jouset ja cembalo.
- Toiset Puu-Vallilan katubileet kokosivat ihmiset kaduille syyskuussa 2014.
- Joulumyyjäiset pidettiin kahvilassa joulukuussa 2014.
- Ensimmäiset lasten katubileet riemastuttivat ihmisiä kesäkuussa 2015 ja kivat kadun liitupiirrokset säilyivät niistä muistona ensimmäiseen vesisateeseen saakka.
- Kolmannet Puu-Vallilan katubileet olivat menestys syyskuussa 2015.
- Vauvakahvilat avautuivat äitien ja lasten iloksi syksyllä 2015.
- Cafe Asylum -illat alkoivat vuoden 2016 alkupuolella. Niissä ollaan yhdessä, tutustutaan ja tarjolla on ollut myös turvapaikanhakijoiden tekemää ruokaa.
- Pop up -kahvila on tuonut ravintolapäivään luomukattauksen.
Tulossa esimerkiksi:
- Lasten katubileet järjestetään 12.6.
- Jo perinteeksi tulleet Puu-Vallilan katujuhlat järjestetään 9. syyskuuta.
- Pop up Kesäkahvila on auki viikonloppuisin
Vuoden 2015 kulttuurihenkilö
Vallilan vuoden 2015 kulttuurihenkilö on Leo "Freeman" Friman.
Onnittelemme voittajaa!
Lue Vallilan kirjaston kotisivulta Pyry Varjosen juttu Freemanista:
Onnittelemme voittajaa!
Lue Vallilan kirjaston kotisivulta Pyry Varjosen juttu Freemanista:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B1BD2C1E5-C689-4689-89B7-D5603E882116%7D/36388
Helsingin kulttuuripalkinto Pelle Miljoonalle 11.11.2014 13:45
Helsinkiläinen muusikko, kirjailija Pelle Miljoona on saanut vuoden 2014 Helsingin kulttuuripalkinnon. Suomalaisen punk-liikkeen uranuurtajan kädenjälki näkyy musiikin lisäksi kirjallisuudessa. Kulttuuripalkinto on 10 000 euroa.
”Punkkareita harvoin palkitaan, vaikka syytä olisi”, toteaa Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuori. ”Pelle Miljoona on suomalaisen punk-liikkeen kantava voima, joka on saanut jo monta sukupolvea paitsi rakastamaan musiikkiaan, myös kyseenalaistamaan ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa. Hänen uransa sekä muusikkona että kirjailijana on ollut pitkä ja tuottelias.”
Ja kukahan vastikään kävikään luonamme...
Helsinkiläinen muusikko, kirjailija Pelle Miljoona on saanut vuoden 2014 Helsingin kulttuuripalkinnon. Suomalaisen punk-liikkeen uranuurtajan kädenjälki näkyy musiikin lisäksi kirjallisuudessa. Kulttuuripalkinto on 10 000 euroa.
”Punkkareita harvoin palkitaan, vaikka syytä olisi”, toteaa Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuori. ”Pelle Miljoona on suomalaisen punk-liikkeen kantava voima, joka on saanut jo monta sukupolvea paitsi rakastamaan musiikkiaan, myös kyseenalaistamaan ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa. Hänen uransa sekä muusikkona että kirjailijana on ollut pitkä ja tuottelias.”
Ja kukahan vastikään kävikään luonamme...
Pelle Miljoonaa haastatteli Leo Friman
Vallila Vei Taiteiden yönä 21.8. Kiitämme osallistujia ja yleisöä!
Vallilan Tango valittiin Vallilan vuoden kulttuuritoimijaksi. Pj. Outi Hurme pitämässä palkintopuhetta. Kuva Kristina Carlson
Kirjasairaalan potilaita lääkärin vastaanotolla.
Vanhaa Vallilaa. Tuohon aikaan Puu-Vallilassa oli lukuisia maitokauppoja, lihakauppoja ja siirtomaatavarakauppoja, joista sai pennin nallekarkkeja.
Vallilan kirjaston tapahtumia http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vallilan_kirjasto/Tapahtumat
Juhlavuosi - Johanna Karvinen Galleria Kajavassa 4.3. - 30.3.
18.3.2015 klo 18:00 - 20:00
LogokahvilaVallilan kirjasto
LogokahvilaVallilan kirjasto
Vallilan kirjaston lukupiiri kokoontuu noin kerran kuussa. Luemme erilaisia kaunokirjallisia teoksia ja turisemme niistä kahyvikupposen tai muun virvokkeen ääressä.
Lukupiiriin ei tarvitse ilmoittautua.
Maaliskuun kirjana on Juha Ruusuvuoren Kaniikki Lupus, missä 1350-luvun Suomessa taistellaan ruttoa vastaan. Kirja on niin oivallinen historiallinen romaani ja samalla filosofinen jännäri. Kirjoja on saatavilla Vallilan kirjastosta, mutta montaa kappaletta kirjaa ei enää ole koko kirjastossa joten kannattaa tulla lainaamaan omanasa pikimiten.
Helsingin sanomien arvio kirjasta: http://www.hs.fi/arviot/Kirja/a1353054219053
Tervetuloa mukaan!
Lukupiiriin ei tarvitse ilmoittautua.
Maaliskuun kirjana on Juha Ruusuvuoren Kaniikki Lupus, missä 1350-luvun Suomessa taistellaan ruttoa vastaan. Kirja on niin oivallinen historiallinen romaani ja samalla filosofinen jännäri. Kirjoja on saatavilla Vallilan kirjastosta, mutta montaa kappaletta kirjaa ei enää ole koko kirjastossa joten kannattaa tulla lainaamaan omanasa pikimiten.
Helsingin sanomien arvio kirjasta: http://www.hs.fi/arviot/Kirja/a1353054219053
Tervetuloa mukaan!